Uutislistaukseen

Mustavalkoinen valokuva Mikko Karjalahdesta Mikko Karjalahti 1820 - 1894

Kirkonrakentaja, valtiopäivämies Mikko Karjalahti 200 vuotta

16.12.2020 10.37

Haapajärvisen kirkonrakentajan ja ensimmäisen kansanedustajan Mikko Karjalahden syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 200 vuotta.

Mikko Karjalahti, alkuaan Harmaala, syntyi Haapajärvellä 20. päivänä joulukuuta vuonna 1820 talollinen Juho Harmaalan ja Kaisa s. Savimäen perheeseen.  Karjalahdesta kasvoi itseoppinut rakennusmestari ja haapajärvisten luottomies monessa toimessa, sillä häntä pidettiin oikeudenmukaisena ja jumalaapelkäävänä miehenä.  Varsinaisesti Mikko Karjalahti muistetaan kuitenkin kirkonrakentajana.  Tässä työssä hän jatkoi erityisesti oppimestarinsa Daniel Kuonan työtä.  Mikko Karjalahden ja hänen poikansa Juhon korjaamista tai kokonaan rakentamista kirkkorakennuksista tiedetään Haapajärven kirkon 1880 tapahtuneen peruskorjauksen lisäksi Kestilä (1855), Paavola (1856), Vesanto (1857), Sievi (1862), Kuhmo (1868), Tuusniemi (1869), Keitele (1876), Viitasaari (1878) sekä Piippola (1887).

Karjalahti suunnitteli, teki kustannuslaskelmia ja piirsi rakennuspiirustuksia kirkkojen korjaustöitä varten.  Koska julkisten rakennusten rakentaminen ja korjaaminen oli jo 1800-luvulla tarkasti valvottua, viranomaiset tavallisesti kuitenkin hylkäsivät rakennusmestarin piirustukset ja korvasivat ne koulutuksen saaneiden arkkitehtien piirustuksilla.  Seurakunnat olisivat kuitenkin usein halunneet toteuttaa mieluummin Karjalahden suunnitelmat, sillä usein ne miellyttivät seurakuntalaisten silmää ja olivat sitä paitsi usein halvempia toteuttaa.  Näin tiedetään käyneen ainakin Haapajärvellä ja Kestilässä.  Molemmissa korjauksissa viranomaiset hyväksyivät pitkien valitusprosessien jälkeen Oulun lääninarkkitehtina toimineen Frans Fredrik Wilhelm Lüchoun suunnitelmat.  Tästä huolimatta Mikko Karjalahti kelpuutettiin valvomaan rakennustöitä.  Piippolassa Haapajärven tapaus tunnettiin, joten kirkkoherran vastalauseista huolimatta piipposet korjauttivat kirkkonsa Karjalahden suunnitelmien perusteella.  Asia ei tietenkään pysynyt salassa.  Niinpä piippolalaiset saivat moitteet kirkkonsa luvattomasti korjauksesta seuraavan piispantarkastuksen yhteydessä, mutta mihinkään sen ankarampiin toimenpiteisiin ei ryhdytty.  Mikko Karjalahden tiedetään nauttineen myös maakunnallista arvostusta, sillä tarkastuksissa ilmeni, että hänen valvomillaan rakennustyömailla työn jälki oli poikkeuksellisen hyvää.  Arvostusta osoitti sekin, että hänet valittiin vuonna 1867 säätyvaltiopäiville talonpoikaissäädyn edustajana.  Mikko Karjalahdesta tuli siten Haapajärven ensimmäinen kansanedustaja.

Karjalahti avioitui vuonna 1884 haapajärvisen Walpuri Kuonalan (1825 – 1908) kanssa.  Avioliitosta syntyi viisi lasta: Maria (1850), Johan eli Juho (1853), joka jatkoi isänsä jälkiä kirkonrakentajana, Kaisa (1859), Christina (1862) sekä vain vajaan vuoden ikäisenä kuollut August (1856).  Mainittakoon, että Haapajärven seurakunnan vuonna 2002 valmistunut kirkkovene on nimetty Mikko Karjalahden puolison Walpurin mukaan.

”Mestari”, kuten häntä usein kutsuttiin, kuoli Haapajärvellä 6.10.1894.  Hänet on haudattu Haapajärven kirkkomaan vanhimpaan osaan aivan korjaamansa Kristuksen kirkastumisen kirkon viereen.  Mikko Karjalahden ja muiden haapajärvisten kirkonrakentajien muistoksi on pystytetty muistomerkki Karjalahden entisen sukutilan pihamaalle vuonna 1987.

Pohjalaisista kirkonrakentajasuvuista kuuluisin lienee Kuorikosken suku, mutta epäilemättä Mikko Karjalahden ja muiden haapajärvisten kirkonrakentajien työstä olisi tarpeen kirjoittaa oma historiateoksensa.  Heidän työnsä ja vaikutuksensa sekä niin Pohjois- kuin Keski-Pohjanmaan sekä Savon 1800-luvun kirkkorakentamiseen on ollut merkittävä.

Haapajärven seurakunta kunnioittaa neljäntenä adventtina Mikko Karjalahden muistoa sytyttämällä hänen haudalleen kynttilän.  Koronarajoitusten vuoksi seurakunta järjestää Mikko Karjalahden elämäntyön muistolle yleisötilaisuuden ja seppeleenlaskun vasta ensi kesänä.

Lähteet: Jaakonaho, Pasi 1995 teoksessa Keskipohjalaisia elämäkertoja, Tiirola, Kari 2004 teoksessa Kristuksen kirkastumisen kirkko – Haapajärven pitäjänkirkkojen historia