Seurakunnan nykypäivää

Haapajärven seurakunta sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Oulun läänin eteläosassa Kalajoen varrella.  Haapajärven kaupunki on osa Nivala-Haapajärven seutukuntaa.  Ouluun on matkaa 160 km, Jyväskylään 200 km ja Kokkolaan 130 km.  Seurakunta kuuluu Oulun hiippakuntaan ja Kalajoen rovastikuntaan.  Seurakuntalaisia on viimeisimmän tilaston mukaan 5581(2023).

Seurakunnan historiaa

Haapajärvi oli vielä keskiajan loppupuolella sekä uuden ajan alussa pitkään erämaapitäjä, jossa liikkuivat pääasiassa vain hämäläiset ja savolaiset eränkävijät.  Pysyvästä asutuksesta ovat varhaisimmat tiedot vasta vuodelta 1543, jolloin asiakirjoihin ilmestyivät kolmen miehen, Pekka Ronkaisen, Pekka Rautian sekä Paavo Herraisen nimet. On siis selvää, että siten yleensä koko kristinusko ja sen mukana kirkollinen järjestys saapui pitäjän alueelle varsin myöhään.  Pysyvää asutusta oli muodostunut ensimmäisenä Kalajoen suulle, johon syntyneen kylän asukkaat kuuluivat kirkollisesti Pietarsaaren kirkkopitäjän hallintaan.  Pietarsaaresta erotettiin kuitenkin 1320-luvulla Salon eli Saloisten seurakunta, johon myös Kalajoen alueet liitettiin. Keskiajan kuluessa Kalajoen väkimäärä kasvoi kuitenkin niin suureksi, että se sai kappeliseurakunnan oikeudet viimeistään vuonna 1525 ja viimeistään 1540 Kalajoki itsenäistyi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi.  Tähän uuteen emäpitäjään kuului myös Haapala-niminen kylä, joka sai myöhemmin nimekseen Haapajärvi.

1500-luvun puoliväliin tultaessa Kalajokilaakson asutus lisääntyi varsin nopeasti.  Koska asukkaiden kirkkomatkat Kalajoelle olivat pitkät ja vaikeakulkuiset, alkoi pian nousta esiin vaatimuksia siitä, että emäpitäjää pitäisi jakaa pienempiin kappeliseurakuntiin.  1600-luvun puolivälissä rakennettiinkin omat kappelit Alavieskaan, Ylivieskaan, Haapajärvelle ja Sieviin. Tätä ennen oli rakennettu oma kappelikirkko Reisjärvelle 1620-luvulla.  Oma kirkko viritti toiveita myös oman papin saamisesta.  Haapajärven ensimmäinen kappalainen saatiin vuonna 1693, jolloin virkaa ryhtyi hoitamaan Erik Wallenius (kappalaisena 1693-1694).  Uuteen kappeliseurakuntaan luettiin Haapajärven, Kuusaan ja Pidisjärven eli nykyisen Nivalan kylät.

Kappeliseurakunnan aikaa kesti aina vuoteen 1838 asti, jolloin Kalajoen emäpitäjän yläpastoraatin seurakunnista muodostettiin itsenäinen kirkkoherrakunta.  Näin vuorostaan Haapajärvi muodostui emäseurakunnaksi, sillä uuteen kirkkoherrakuntaan liitettiin myös Pidisjärven ja Reisjärven kappeliseurakunnat.  Ensimmäiseksi Haapajärven kirkkoherraksi valittiin Turun suomalaisen seurakunnan kirkkoherran apulainen Johannes Lampén (kirkkoherrana 1840-1847).  Lopullisen muotonsa nykyinen Haapajärven seurakunta sai vuonna 1868, jolloin kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi kirkkoherrakunnikseen.