Uutislistaukseen

Keskiaikainen messu Haapajärvellä 28.2.

22.2.2021 09.59

Jokilatvan opiston keskiaikaisen messun lauluryhmä kokoontui ensimmäisen kerran syksyllä 2019, jolloin kurssin päätteeksi vietettiin uskonpuhdistusajan messua Haapajärven Kristuksen kirkastumisen kirkossa uskonpuhdistuksen muistopäivänä 10.11.2019. Saman tapaista kurssia toivottiin kuluvalle lukuvuodelle sekä messun viettämistä myös Nivalan kirkossa. 2. paastonajan sunnuntaina 28.2. kuuden hengen lauluryhmä johtajinaan gregorianiikasta väitellyt MuT Hilkka-Liisa Vuori sekä Jokilatvan opiston musiikinopettaja Pekka Piironen ovatkin mukana messuissa Nivalan kirkossa klo 10 ja Haapajärvellä klo 18

Messujen musiikillinen ydin on gregoriaanisessa kirkkolaulussa ja Suomen uskonpuhdistusajan messusävelmissä. Gregoriaanisen laulun vanhimmat sävelmät ovat noin tuhannen vuoden takaa, ja suomalainen uskonpuhdistusaika ajoittuu 1500-luvulta 1600-luvun alkuun. Lähtökohtana on lisäksi Lutherin Deutsche Messe (1526), joka mahdollistaa messun kantilloimisen lähes kokonaan saarnaa ja uskontunnustusta lukuun ottamatta.

Ryhmän opiskelu on ollut marraskuun lopusta alkaen tasapainoilua rajoitusten kanssa. Yhdessä laulaminen etäyhteyksin on ollut kieltämättä hankalaa. Toisaalta äänitallenteiden ja harjoitteiden käyttö sekä itsenäinen harjoittelu on lisääntynyt huimasti etäopiskelussa. Vuoden alusta on voitu pitää yhdelle kerrallaan lähitunteja sekä viime viikosta alkaen kokoontua samaan tilaan turvavälit ja maskisuositus huomioiden. Kokoontumisrajoitusten puitteissa tulevan lauantain MuT Hilkka-Liisa Vuoren työpajan ja sunnuntain messujen toteutumisesta voi olla todella tyytyväinen, vaikka maskit päässä joudutaankin laulamaan, toteaa musiikinopettaja Piironen.

2. paastonajan sunnuntain vanha kirkkovuosikalenterin nimitys, Reminiscere, ”muista minua” on päivän introituksen latinankielisen antifonin ja samalla messun ensimmäinen sana. Introitus on ensimmäinen messun niin kutsutuista proprium-lauluista, jotka uskonpuhdistuksen jälkeen alkoivat vähitellen korvautua kansankielisillä virsillä. Rinnakkaiselosta kertoo, että samana vuonna 1605 toisen suomalaisen virsikirjan nähdessä päivänvalon Michael Bartholdi Gunnaerus julkaisi suomenkielisen Officia Missae -kokoelmansa sisältäen introitukset koko kirkkovuoden ajalle Gradulae Romanumiin pohjautuen. Nivalassa kuullaan alkuperäisen latinankielisen introituksen antifonin jälkeen sen versus sekä antifonin kertaus Gunnaeruksen käännöksenä. Messun muiden latinankielisten proprium-laulujen nimitykset Gradulae ja Offertoire saattavat olla tuttuja virsikirjan messukaavoista. Hieman vieraampia lienevät paastonajan Alleluian korvaava Tractus ja ehtoollisella laulettava Communio.

Messun pysyvistä, niin kutsutuista ordinarium-osista pääosa on peräisin Suomen uskonpuhdistusajan paastonajan sävelmäsarjasta tuon ajan kielellä. Vanhan perinteen mukaisessa kymmenkertaisessa Kyriessä seurakunta yhtyy laulamaan säkeitä 3, 6 ja 9. 1500-luvun paastonajan sävelmäsarjasta ovat nykyisessä 1. sävelmäsarjassa juurisävelmältään sama Sanctus ja 4. sävelmäsarjan Agnus Dei.

Toki seurakunta pääsee veisaamaan myös virsiä. Päivän virtenä Gradualen jälkeen on latinankielinen ”O Rex coelerum Domine” 1400-luvulta, jonka ensimmäisen säkeistön esilaulaja laulaa Piae Cantionesin (1582) asussa. Nykyisessä muodossaan seurakunnalle virsi on numero 277. Offertorion jälkeen uhrivirtenä laulettava Vk 359 on toisinto Eurajoelta uskonpuhdistusajan saksalaisen kokoelman (1529) keskiaikaisesta sävelmästä ”Durch Adams Fall” (Vk 264).

Päätösvirtenä on tuttu herännäisvirsi ”Soi virteni, kiitosta Herran” (Vk 903). Mutta keskiaikainen sävelmä, v. 1524 saksalaiseen kokoelmaan liitetty ”Herr Christ, der einig Gott´s Sohn” (Vk 124) on tämänkin Kalajoen toisinnon kantasävelmä.

Virsien urkusäestystä ei uskonpuhdistusaikana tunnettu vaan se alkoi yleistyä Saksassa vasta 1600-luvun lopussa kenraalibassoksi kutsutun vahvasti harmonioihin perustuvan sävellys- ja soittotavan myötä. Suomessa virsisäestys yleistyi todennäköisesti vasta huomattavan myöhään 1700-luvulla urkujen vähäisyyden takia. Keskiaikaista ja uskonpuhdistusajan messuperinnettä kunnioittaen urut ovat ensi sunnuntaina hiljaa.

Nivalan ja Haapajärven seurakunnat toivottavat tervetulleeksi seuraamaan messun livelähetystä. Seurakuntien nettisivulla on esillä messuun osallistumista helpottava käsiohjelma. Liturgina Nivalassa toimii seurakuntapastori Aleksi Päkkilä, rovasti Heikki Hurskainen saarnaa, kanttorina on Anu Rautio ja kirkkoherra Sanna Jukkola avustaa. Haapajärvellä iltamessussa saarnaa ja on liturgina kirkkoherra Kari Tiirola.  Haapajärvellä messu alkaa klo 18.00.

Messun käsiohjelma löytyy tästä linkistä.